Yksi on joukosta poissa

Marraskuussa koitti se hirveän surullinen päivä, kun piti päästää Minta-mummeli paremmille jahtimaille 14,5-vuoden iässä. Mintan kunto heikkeni yhtäkkiä ja sillä oli mahataudin oireita, joten pari päivää seurailtiin tilannetta ja katsottiin meneekö vaiva ohi kotihoidolla, mutta ei mennyt vaan paheni vaan, joten ei jäänyt muita vaihtoehtoja. Uskon maksasairauden pahentuneen lopulta liiaksi, vaikka tarkempia tutkimuksia ei enää tehtykään. Mintalla oli viimeinen vuosi melko rankka muutenkin, kun keväällä sairasti ensin kennelyskän (lievänä onneksi) ja sitten kesällä loukkasi jalkansa mökillä laiturin väliin. Siitä jäi Mintalle varmaan pieni vaurio jalkaan ja parin viikon kuuri hermokipulääkettä pisti pääkopan hetkeksi sekaisin, mutta vielä siitä toivuttuaankin mummeli kirmasi reippaana loppuun asti ja kiusasi nuorempiaan kotona. Kova ikävä jäi tätä mahtavaa koiraa.

Muita kuulumisia

Viime syksy meni lähes täysin ohi metsästyksen puolesta. Kävin Vinhan kanssa surkeat kolme reissua metsällä aseen kanssa ja toki jonkun verran kokeissa tuomarina, mutta siinäpä ne oli. Omat työkiireet ja muut oli suurin syy, mutta myös Vinhan toinen etujalka alkoi kipuilla viime vuonna ja syksyllä päätin sen sitten tutkittaa yhdessä Ruutin kanssa. Molemmilta löytyi lievää nivelrikkoa kyynärpäistä, joten sen mukaan on sitten elettävä jatkossa. Kumpikin koira sai Cartrophen-kuurit ja Ruutille aloitettiin talvella myös kuukausittainen Librela, koska sillä oireilu on selkeää. Vaikka metsällä ei enää juuri käydäkään, niin vapaana koirat pääsevät ulkoilemaan säännöllisesti mökillä ja sitten retkeillään muuten.

Sattui syksylle kuitenkin hieno alku, kun lintujahdin aloituspäivänä Pudasjärvellä pääsin Vinhalle ampumaan teeren hyvään haukkuun :) Ei mikään turha neiti, vaikka huonoa tuuria jalkojen kanssa onkin. Toiset pari reissua tehtiin Suomussalmelle lokakuun alussa ja sinne päätin ottaa vielä Mintankin mukaan, vaikka se ei yli vuoteen enää ollut käynyt missään kauempana. Jotenkin oli kuitenkin jo sellainen aavistus, että Mintan kanssa ei ole enää kauaa aikaa jäljellä, niin halusin sen pääsevän Kainuun mökille ja metsämaisemiin vielä kerran <3

Näyttelyrintamalla on ollut melko hiljaista, mutta laitetaan nyt muutama maininta kuitenkin. Viime elokuussa pyörähdettiin Vinhan kahden lapsosen kanssa Iin näyttelyssä ja mukavin tuloksin. Tiltu sai EH:n ja Mihka oli PU2 saaden junnusertin ja vara-sertin, ja kumpikin pentu esiintyi mallikelpoisesti :) Tulevana kesänä pitäisi vielä hakea ne aikuistulokset, odotan innolla näiden kanssa kehistelyä. Vinha puolestaan kävi pitkän tauon jälkeen loppiaisena match showssa ja yllätyksekseni voitti koko näyttelyn! Harvinaista herkkua meille. :)

Mukavaa kevään jatkoa kaikille lukijoille!