Eetu oli oma kasvattimme ja hieno koira kaikkiaan. Eetun isä oli oma koiramme Piekko ja emä oli rotuunotettu Nelli, joka tuli meille niin sanotusti jalostuslainaan, kun omistajalla itsellään ei ollut aikaa pentuetta kasvattaa. Eetu jäi Piekon kaveriksi kotiin kahden sisaruksen lähdettyä maailmalle.

Eetu oli hyväntyyppinen, pienehkö ja vanttera uros (43cm ja 11kg), pärjäsi näyttelyissä loistavasti ja metsälläkin haukkui niin hirvet kuin linnut. Haku ei ollut Eetun vahva puoli, joten parasta metsä- ja koekoiraa siitä ei tullut, mutta isoin syy oli varmasti vähäinen käyttö vielä aikoinaan, kun minulla itselläni ei ollut metsästyskorttia eikä ajokorttia ja metsälle pääsy oli aina muiden varassa. Hirvistä Eetu oli tosiaan nuorena kovinkin kiinnostunut, mutta sain sen lopulta jättämään ne enimmäkseen rauhaan ja keskittymään lintuihin. 

Eetu eli pitkän elämän yli 17-vuotiaaksi ja sai muutaman pentueen verran jälkeläisiä, joista löytyy kooste omalta välilehdeltään. Eetulla oli selkävaivoja loppuaikoinaan ja sitten takapään petettyä eräänä kesäaamuna Eetu piti päästää paremmille metsästysmaille.