2021 kuulumisia

Näiden kotisivujen päivitys on jäänyt melko olemattomiin ja mietin jo välissä, että poistanko sivut kokonaan. Tulin kuitenkin järkiini, kun muistin kuinka paljon niiden tekemiseen on mennyt aikaa :D Koirien arjesta tulee sen verran päiviteltyä facessa ja instassa, että ei nykyisin meinaa muistaakaan koko kotisivuja, mutta on ne kiva olla.

Vuosi lähenee loppuaan, joten tehdäänpä pieni yhteenveto. Tänäkin vuonna koronan perhana on haitannut harrastustoimintaa ja elämää yleensä, mutta onneksi jo joitain tapahtumia pystyttiin pitämään. Vinha osallistui yhteen näyttelyyn saaden EH:n, ja ensimmäistä kertaa minä en itse päässyt kehään (kiitos pienen flunssan) vaan kaveri sen esitti. Toiseenkin näyttelyyn Vinha olisi osallistunut, mutta joutuikin saikulle. Ruuti pääsi käymään ensimmäisen veteraaninäyttelynsä ollen Kuopion elokuisilla (!) Jalostuspäivillä VSP-veteraani ja PU3. Minta näytti nuoremmille mallia käyden neljässä näyttelyssä ja ollen joka kerta ROP-veteraani, lisäksi kerran PN2 saaden vara-NORDSERTin ja kolmesti ROP. Minta olikin Jalostuspäivillä hienosti ROP, ROP-vet, BIS3 ja BIS4-vet. Näihin tuloksiin onkin todennäköisesti hieno lopettaa Mintan näyttelyura, mutta en vielä vanno, ettei käytäisi ensi kesänä vielä jossain kehässä.. ;)

Terveysasioiden puolesta tämä vuosi oli huomattavasti helpompi kuin viime vuosi. Mahavaivat jäivät lähes täysin pois, Mintalla oli keväällä yksi episodi ja Ruutilla kesällä yksi, kummatkin olivat jo huomattavasti lievempiä eikä tarvinut isompaa hoitoa niihin. Vähän epäiltiin, että mullan syöminen tarhasta olisi tautien takana, mutta eipä siihen varmuutta tulla saamaan. Lisäksi pientä seurantaa aiheutti Mintan veriarvot, joita pariin otteeseen kontrolloitiin ja syödään niihin sopivaa ruokaa ja lisäravinteita. Ruutilla kuului kevään rokotuksilla sivuääni sydämestä ja sieltä löytyikin myöhemmin ultrassa pieni läppävuoto, joka ei aiheuta toimenpiteitä niin kauan, kun oireita ei ole. Myös polvet Ruutilla alkoivat rutisemaan ja niitä on hoidettu nyt Cartrophen-pistoksilla. Kovalla käytöllä Ruuti ehti ollakin ensimmäiset 8 vuottaan, joten ei ihmekään että iän myötä alkoi vaivoja tulemaan.. Vinha on ollut hyvässä kunnossa muuten, mutta elokuussa sillä tuli sylkirauhasen tulehdus, johon saatiin antibiootit, ja antibioottipistos aiheutti niskaan paiseen, jota hoidettiinkin sitten kuukauden päivät. Metsäreissut jäivätkin alkukaudesta sen osalta vähiin, mutta onneksi lintujahdin alettua päästiin jo kunnolla metsään. Aiemmin mainitut etujalat eivät ole tänä vuonna Vinhaa vaivanneet ja niiden osalta saatiin virallisista kuvista terveen paperit sekä omalta ortopediltä myös arvio, että hyvältä vaikuttaa, kun ontumista ei enää ole ollut ja kuvissa ei näy muutoksia.

Jahdissa tuli käytyä tänä vuonna vähemmän kuin vuosikausiin, koska minä aloitin uuden koulun ja lähinnä viikonloput olivat vapaita. Ihan hyvä pitää vähän taukoa metsästäkin, kun viime vuosina olen siellä väsyttänyt itseni aika tehokkaasti, ja ei ole ollut nyt paineita koirienkaan kanssa. Minta on käynyt enää lyhyitä lenkkejä, samoin Vinha kaiken varalta, ja Ruuti ei ole vapaana ollut metsässä enää tänä syksynä. Lintutilanne omilla alueilla on vaikuttanut hyvältä ja Vinhalle sainkin syksyllä pari onnistumista, koppelon ja teeren :) Myös Mintalle oli vielä pudotus lähellä, mutta valitettavasti ammuin ohi hyvästä teerihaukusta aloitusviikonloppuna. Mummelin kuulo on heikentynyt viime syksystä lähtien ja se vaikuttaa jo paljon lintutyöskentelyyn. Muutoin virtaa vielä piisaa ja ilo sen kanssa on ollut kulkea. <3

Haukkukokeissa kävin tänä syksynä Vinhan kanssa kerran, mutta ei saatu lintuhaukkuja sillä kertaa. Toinen koe olisi vielä toiveissa, saa nähdä päästäänkö kelien puolesta vielä koittamaan.

Oikein hyvää joulun aikaa ja tulevaa uutta vuotta kaikille!